Ohita navigointi

Monthly Archives: kesäkuu 2008

Täten julistan Janikanin 21-vuotiaaksi miesalukseksi. Parhaat taisteluvuodet ovat vielä edessä!

Mainokset

Tuntuupas mukavalta aloittaa päivä soittelemalla entiselle vuokranantajalle ja kyselemällä miksi minulta ollaan taas viemässä rahaa. Tällä kertaa ymmärsimme toisiamme ja jouduin myöntämään vuokranantajan olevan oikeassa, vaikka periaatteessa minun ei kuuluisikaan maksaa korvauksia raavitusta takapihan ovesta. Oikein viihdyttävää säätämistä. Loppusiivouksesta minua ei näköjään kuitenkaan veloiteta, joten on tässä jotain positiivistakin.

Sauna Open Air meni myöskin aluksi täysin säätämiseksi. Kesti kaksi tuntia saada edes teltta alueelle. Ensin kaikki tuntui sujuvan hyvin; saatiin vietyä auto myyjäparkkiin ongelmitta ja lähdimme sitten hakemaan lippuja kaikille työntekijöille. Olimme siis tässä vaiheessa jo kerran käyneet festarialueen sisällä sekä alueella, jonne pääsevät vain työntekijät/myyjät. Infosta meille annettiin yhden päivän media/vip liput, joilla ei pääse enää takaisin alueelle jos sieltä kerran poistuu. Lisäksi jouduimme odottamaan porttien aukeamista. Luulin selviävämme autolle takaisin puhumalla, mutta ei. Ilman työntekijäranneketta/passia ei kuulemma ollut mitään asiaa parkkialueelle. Takaisin siis infoon kertomaan asiasta ja vaatimaan rannekkeita. Saimme kinuttua neljälle ihmiselle rannekkeet, uusi yritys siis. Tällä kertaa meille kerrottiin, että rannekkeemme olivat aivat normaalit kolmen päivän yleisörannekkeet, ei vieläkään mitään asiaa autolle.

Seuraavaksi etsimme käsiimme jonkun järkkärin, joka yritti soitella ylemmän tason ihmisille onnistumatta kuitenkaan tavoittamaan näitä. Niinpä järkkäri itse lähti saattamaan minut ja Miinan autolle, jonka sitten ajoimme ulos myyjäparkista sisääntuloporttien luo ja kannoimme yhdessä tavarat telttapaikallemme. Muina päivinä asiat onneksi sujuivat ongelmitta, kukaan ei edes tullut sanomaan mitään kahdesta trangiastamme, joilla teimme ruokaa. Telttapaikkamme oli melko huono, melkein porttien vieressä hieman syrjäisessä paikassa. Lauantaina festarikansaa kävi infopisteellämme ihan kiitettävin määrin, perjantaina ja sunnuntaina ei niinkään. Alkusäädöstä huolimatta hyvä reissu, jutun taso pysyi riman alapuolella koko tapahtuman ajan ja hauskaa oli. Sain jo tarjouksen hoitaa myös Ilosaarirock, koska olen kuulemma niin hyvä festarivastaava, mutta osasin kerrankin sanoa ei.

Saunan jälkeen Miina jäi meille viettämään aikaa pariksi päiväksi. Kiersimme kirppareita ja kauppoja, katsoimme leffan (Spun), vierailimme hetken mielijohteesta Ideaparkissa sekä Marian ja Ismon luona. Toivottavasti Miina viihtyi ja tulee uudelleenkin vierailemaan luonamme. Meidän oli tarkoitus järjestää tuparit tulevana viikonloppuna, mutta sossu ei vieläkään ole suonut meille elantoa, joten juhliminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen juhannuksen jälkeiseen aikaan.

Tämänkertainen elämän pieni ilo on musta kakkuvuoka jonka ostin eilen. Aion leipoa ensi kertaa elämässäni ihan itse kuivakakun. Onnistun todennäköisesti räjäyttämään itseni/keittiön tai aiheuttamaan vähintään palohälytyksen, mutta aina kannattaa yrittää.

Elämässäni on tapahtunut Muutos. Tein lähes radikaalin reviirinvaihdoksen ja siirryin metsästä askeleen kohti sivistystä. Valloitimme Matin kanssa itsellemme sotahuutojen kera oman, yhteisen Kodin. Tässäkin kohtaa joutuu käyttämään Kodista isoa alkukirjainta, koska kodilla ja Kodilla on merkityksellinen ero. Tämä tukikohtamme tuntui ensi minuuteista lähtien niin Kodilta, ettei mitään rajaa. Holvastin koti oli vain turvallinen asustelupaikka, jossa ei oikeastaan koskaan ollut sellaista oikean Kodin tunnetta. Tässä muutamia faktoja teille Kodistamme:

  • 44m2
  • vuokra 518€ + 20€ vesi per pää
  • pohjakerros, meillä on oma sisäänkäynti
  • pieni tiskikone
  • keskellä makuuhuonetta on pylväs, sillä on varmasti jokin hyvin universaali ja syvällinen merkitys
  • suihku ja vessa sijaitsevat eri paikoissa
  • vessasta pääsee rappukäytävään (toissapäivänä joku yritti kyseisestä ovesta sisään ollessani vessassa, sain melkein sydärin)
  • vessan ovessa on haka, niin kuin ulkohuusseissa, ripaus maalaisromantiikkaa siis
  • makuuhuoneessa ei ole ikkunoita
  • kaikkia asioita hoitaa kasa Jouko-nimisiä ihmisiä

Kaikki pikkuseikat, joita jotkut voisivat pitää vikoina, ovat minun mielestäni vain Kotimme persoonallisia piirteitä.

Muutto sujui sinänsä melko kivuttomasti. Matkustimme ensin Jyväskylään ja viihdyttävän viikonlopun jälkeen ajoimme uskollisella ratsullani takaisin Tampereella. Perjantaina saimme vietyä kahdestaan jo osan tavaroista (kiitos minun autoni), lauantaina karvatoverit Maria ja Ismo liittyivät muuttojengiin. Fiiliksiä latisti hieman entinen vuokranantaja, jonka harmittoman ulkokuoren alta kuoriutui Megabitch. Tämä Megatronin sukulainen väitti sieraimet savuten, ettei meidän loppusiivouksemme ollut kelvollinen, niinpä hänellä on oikeus ottaa osuutensa meidän takuuvuokrasta.

Työttömän kesä on rahaton mutta vapaa. Ainaisten koulukiireiden jälkeen tuntuu äärettömän vapauttavalta olla ja mennä miten huvittaa sekä nukkua pitkään. Siltikin edelleen omatunto kolkuttaa, haukkuu laiskaksi ja käskee hankkia töitä. Jospa sitä vaikka heinäkuuksi.

Viikonloppuna olisi luvassa festarivastaavan hommia Sauna Open Airissa. Hieman meinaa ketuttaa, ahdistaa ja ”emmääjaksaeihuvita”. Tekohymy vaan leveästi korviin saakka ja se positiivinen asenne täytyy repiä sieltä ja syvältä. Hyvä porukka kuitenkin lähdössä mukaan ja sääkin taitaa olla suotuisa. Kaikki menee varmasti hyvin kun on Kesä.